etusivu_banneri

Suuri Journalistipalkinto on Suomen merkittävin journalismille vuosittain annettava tunnustus. Kilpailun tarkoituksena on tukea ja edistää hyvää journalismia sekä vahvistaa vastuullisen suomalaisen median asemaa yhteiskunnassamme. Tällä kaudella kilpailun järjestämisestä ja tämän sivuston sisällöstä vastaa MTV. Palkinnon jakaa ja rahoittaa Päätoimittajien yhdistys kumppaneinaan Alma Media, Sanoma Media Finland, MTV, Keskisuomalainen, Otavamedia, A-lehdet, Kaleva, Viestimedia, KSF Media ja Yleisradio.

Suuri Journalistipalkinto 2022

Suuri Journalistipalkinto 2022 -ehdokkaat on julkistettu. Voittajat palkitaan keskiviikkona 8.3.2023 suorassa tv-lähetyksessä MTV3-kanavalla kello 21–22.

Suuri Journalistipalkinto on jaettu Suomessa vuodesta 2001 lähtien. Palkinto on Suomen merkittävin journalismille vuosittain annettava tunnustus. Kilpailun tarkoituksena on tukea ja edistää hyvää journalismia sekä vahvistaa vastuullisen suomalaisen median asemaa yhteiskunnassamme.Voiton perusteena on merkittävä journalistinen teko palkinnon julkistusta edeltäneen vuoden aikana.

Palkinnot jaetaan viidessä kategoriassa: Vuoden journalisti, Vuoden juttu, Vuoden journalistinen teko, Vuoden pomo ja tänä vuonna kilpailuun lisätyssä palkintoluokassa Vuoden alueellinen vaikuttaja.

Vuoden journalisti -ehdokkaat

Jaakko Keso
Yle

Perinteisen median seuraajille Jaakko Keso saattaa olla melko tuntematon nimi, mutta Yle Areenassa ja YouTubessa hänellä on uskollinen seuraajakuntansa. Videoillaan hän ruotii mm. politiikkaa, kaupunkikulttuuria, yhteiskunnallisia ongelmia ja yöelämää. Keso käsittelee yhtä luontevasti ja tunnistettavalla tavalla niin kansainvälistä politiikkaa kuin arkisia ilmiöitäkin. Hän on uuden sukupolven dokumentaristi, jonka työt kertovat tuoreella tavalla 2020-luvun ongelmista, kulttuurista ja ilmapiiristä.

Katriina Pajari
Helsingin Sanomat

Katriina Pajarin reportaasit lehdessä ja sosiaalisessa mediassa ovat tuoneet Ukrainan sodan poikkeuksellisella tavalla lukijoiden iholle. Hänen jutuissaan yhdistyvät vahva läsnäolon tunne, ihmisten kohtaamisen kyky, huolellinen taustatyö ja taitava kerronta. Hän on tehnyt monipuolista ja historiallisesti arvokasta työtä raportoidessaan venäläisten tekemistä surmista, kidutuksista ja raiskauksista. Kun Pajari saapui ensimmäisenä suomalaisena toimittajana Harkovan kyliin, joista venäläiset olivat juuri vetäytyneet, hänen Twitter-videoitaan katsottiin yli 200 000 kertaa.

Ville Ranta
Iltalehti

Ville Ranta on viimeistään Iltalehdessä noussut Suomen pilapiirtäjien kärkeen. Tekstien satiiri puree ja roisi huumori on juuri sen verran yliampuvaa, että pilkka osuu maaliin. Piirroshahmot tavoittavat usein kohteidensa olemuksen hykerryttävällä tavalla ja heidät on helppo tunnistaa. Kaikki eivät Rannan piirroksia sulata, mutta sehän kuuluu vaikuttavien pilapiirrosten ominaispiirteisiin. Kylmäksi Rannan työt eivät todellakaan jätä. 

Vuoden juttu -ehdokkaat

”Työtaistelu”
Katja Kuokkanen, Helsingin Sanomat

Katja Kuokkasen juttu kertoo Suomessa koulutetusta mongolialaisesta sairaanhoitajasta Anudari Boldbaatarista, joka jätti Suomen sen jälkeen, kun hänen oleskelulupansa oli väärin perustein hylätty. Juttu kuvaa heikossa asemassa olevan ihmisen toivotonta taistelua byrokratiaa vastaan. Samalla se tuo esiin työperäistä maahanmuuttoa koskevien juhlapuheiden onttouden ja puutteet Maahanmuuttovirasto Migrin toiminnassa. Juttu käynnisti laajan julkisen keskustelun. Migrin johto tunnusti käsittelyn puutteet ja laittomuudet, pyysi anteeksi tapausta ja aloitti toimet prosessien parantamiseksi.

”Hyvä vuosi”
Anna Pihlajaniemi ja työryhmä, Kodin Kuvalehti

Aija Andersson sairastaa parantumatonta syöpää. Anna Pihlajaniemi seuraa jutussaan vuoden ajan hänen elämäänsä. Tarina on erilainen kuin monet muut jutut kuoleman lähestymisestä kertovat jutut. Nyyhkytarinan sijaan Pihlajaniemi kertoo Aijan arkisista hetkistä ja pienistä ilonaiheista. Aija saa kertoa omista kokemuksistaan rauhassa ja jutun koskettavuus syntyy juuri kerronnan vähäeleisyydestä. Lähestyvä kuolemakin on osa elämää. Työryhmään kuuluivat Pihlajaniemen lisäksi Ulla Ahvenniemi, Johannes Laukkanen ja Milka Alanen.

Jutut rytmisen voimistelun epäasiallisesta urheilukulttuurista
Riikka Smolander-Slotte, Yle

Riikka Smolander-Slotte paljastaa juttukokonaisuudellaan rytmisen voimistelun piirissä vallinneen nöyryyttämisen ja pelon kulttuurin. Nuoria tyttöjä on pyritty valmentamaan huipulle ankaralla kurilla, haukkumisella ja painonpudotusta vaatimalla. Seurauksena on ollut mielenterveysongelmia ja syömishäiriöitä. Paljastukset lähtivät liikkeelle Smolander-Slotten omista havainnoista ja selvityksistä. Juttujen jälkeen mm. Olympiakomitea ja Opetus- ja kulttuuriministeriö ovat vaatineet muutosta voimistelun lajikulttuuriin. 

Vuoden journalistinen teko -ehdokkaat

Kantelut Rauman ja Porin kaupunkien tiedon pimityksistä
Tomi Lähdeniemi ja Sakari Muurinen, Satakunnan Kansa

Satakunnan Kansa teki kantelun Turun hallinto-oikeudelle kaupunginjohtajan valintaan liittyvästä salailusta Raumalla. Normaalin menettelyn lisäksi kaupunginjohtajaa haettiin konsulttiyhtiön avulla ja nimet salaten. Satakunnan Kansa on myös kannellut aluehallintoviranomaisille Porin kaupungin tietopyyntöihin vastaamisesta ja hallinto-oikeudelle Porin päätöksestä salata lentoyhtiön kanssa tehty sopimus. Kanteluiden käsittelyssä päädyttiin lehden kannalle.  Kantelut ja niiden uutisointi ovat edistäneet journalismin toimintaedellytyksiä, avoimempaa hallintokulttuuria ja kansalaiskeskustelua.

Verotietovalitus
Työryhmä: Tuomo Pietiläinen, Esa Mäkinen, Emilia Veranen ja Onni Nyberg
Helsingin Sanomat

Korkein hallinto-oikeus päätti joulukuussa, ettei veronmaksajilla ole oikeutta vastustaa verotietojensa luovutusta medialle. Päätös on Helsingin Sanomien loppuun asti viemän valitusprosessin ansiota. Päätöksen myötä verohallinto palaa käytäntöön, jossa mediat saavat käyttöönsä listauksen tulokärjestä ilman, että osa henkilöistä olisi poistettu joukosta. Verotietoja koskevan yhteiskunnallisen keskustelun lisäksi ratkaisu on tärkeä ennakkotapaus siihen, miten Suomen julkisuusperiaatetta ja EU:n tietosuoja-asetusta jatkossa sovitetaan yhteen.

Raportointi venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan

Vuoden 2022 ehdoton ykkösuutinen oli Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Sota tuli lähemmäs suomalaisia kuin kertaakaan sitten toisen maailmansodan päättymisen. Joukko toimittajia ja kuvaajia on kertonut paikan päällä sodan raakuuksista, arjen kamppailuista, selviytymistarinoista, pelosta ja toivosta. Konkaritoimittajien ammattitaito ja paikallistuntemus ovat olleet korvaamattomia, mutta myös uudet kyvyt ovat näyttäneet kyntensä vaikeissa ja vaarallisissa oloissa. Sodan todellisuuden kuvaaminen on ollut suomalaisen mediakentän voimannäyttö ja tärkeä journalistinen teko.

Vuoden alueellinen vaikuttaja -ehdokkaat

Henrik Ahola, Panu Sivula, Susanna Kemppainen ja Antti Pasanen
Kaleva: Paljastukset Oulun yhdyskuntajohtajasta

Kalevan jutut paljastavat Matti Matinheikin taloudelliset väärinkäytökset Oulun yhdyskuntajohtajana. Asia tuli esiin Matinheikin haettua Oulun kaupunginjohtajaksi ja kansanedustajaehdokkaaksi. Hän luopui ehdokkuuksista sekä kaupunginhallituksen paikasta ja muista luottamustoimistaan saatuaan vihiä, että asia on nousemassa julkisuuteen Kalevassa. Kyse on yli 17000 euron taloudellisesta hyödystä kuten mm. hyväksymättömästä autoedusta ja luvattomasta kaupungin kustantamasta parkkipaikasta. Kaleva on nostanut esiin myös Oulun kaupungin reaktion keveyden. Väärinkäytöksistä annettiin varoitus, mutta niistä ei tehty rikosilmoitusta.

Annica Lindström
HufvudstadsbladetHäirintä Ahvenanmaan teatterimaailmassa

Annica Lindströmin artikkeli paljastaa pitkään jatkuneen valta-aseman väärinkäytön ja häirinnän Ahvenanmaan kulttuurielämässä. Ohjaaja, kulttuurivaikuttaja sekä Teater Alandican hallituksen puheenjohtaja Robert Liewendahl on häirinnyt seksuaalisesti useita nuoria teatteriharrastajia. Artikkelin seurauksena ohjaaja ilmoitti jättävänsä puheenjohtajan paikan ja hänen teatteriproduktionsa valmistelu keskeytettiin. Ahvenanmaan maakuntahallinto piti kriisikokouksen pohtiakseen, miten vastaavat tapaukset voidaan jatkossa estää.  Svenska Kulturfonden jäädytti teatteriyhdistyksen tuen, kunnes asia on perinpohjaisesti selvitetty.

Risto Pyykkö
Lapin Kansa: Porotalous ja petovahinkokorvaukset

Valtio on maksanut vuosina 2016–2021 noin 40 miljoonaa euroa suurpetojen aiheuttamista vahingoista poronomistajille. Risto Pyykkö on sitkeästi tutkinut rahojen käytön epäselvyyksiä ja seurauksia. Hän on mm. kiinnittänyt huomiota petokantojen ja maksettujen korvausten väliseen ristiriitaan. Hän on selvittänyt, millaisia seurauksia suurista petovahinkokorvauksista on ollut Suomen suurpetopolitiikalle sekä suurpetojen tappamiseen myönnettyjen poikkeuslupien määrälle. Ennen Lapin Kansan juttuja aihetta ei juuri ollut käsitelty mediassa. Jutut ovat vaikuttaneet laajasti porotalouteen ja johtaneet petokorvauksia koskevan lainsäädännön muutoksiin. 

Vuoden pomo -ehdokkaat

Eeva Sederholm
ajankohtaismedioiden sisältöpäällikkö, A-lehdet

Eeva Sederholm kehittää ja edistää asioita määrätietoisesti tavalla, joka innostaa muut mukaan. Eeva työskentelee digitaalisen median kehityksestä vastaavana sisältöpäällikkönä aikakausmediassa, jossa hän on kääntänyt nopeasti painetun median työprosessit digi edellä -aikaan, konseptoinut ja kehittänyt. Avun digitaalinen media on uudistunut nopeasti ja sen yleisö on voimakkaassa kasvussa - kaiken ydin on merkityksellinen journalismi.  Ja kaikessa tässä Eevalla on toimituksen luottamus, tuki ja usko digitaalisen ajankohtaismedian merkitykseen. Eeva luo yhtä aikaa järjestystä ja luovuutta, vakautta ja eteenpäinmenoa - sellaista työnteon ilmapiiriä, jossa ajankohtaismedia kehittyy. Eeva on arvoissa tinkimätön, työkaverina helkkarin hauska, median kehittämisessä edelläkävijä.

Kaisa Ylhäinen
uutispäällikkö, Ilta-Sanomat 

Kaisa Ylhäinen tulee kaikkien kanssa toimeen ja on helposti lähestyttävä. Ylhäisen journalistinen osaaminen on erittäin kovaa tasoa ja hänellä on poikkeuksellinen uutisvainu. Hänellä on myös täysin ainutlaatuiset johtamisen taidot. Hän antaa itsestään paljon ja jokaiselle, eikä hänen kanssaan työskennellessä tule koskaan huono mieli - oli tilanne kuinka tiukka tahansa. Kovankin paineen alla hän jakaa ympäristöönsä rauhallisuutta ja viisautta.  Hän johtaa myös esimerkillä. Kun kädet alkavat loppua, hän ei epäröi itse tarttua puhelimeen. 

Juha Ristamäki
politiikan toimituksen päällikkö, Iltalehti

Juha Ristamäki on nostanut Iltalehden suomalaisten politiikan toimitusten ykköskastiin. Ristamäen tavoitteena on, että Iltalehti skuuppaa kaikki suomalaisten elämää koskevat merkittävät päätökset etukäteen. Tähän tavoitteeseen pääsemistä Ristamäki johtaa etulinjasta ja hankkii itse laajoilla verkostoillaan suuren määrän uutisia ja myös kirjoittaa niitä säännöllisesti itse. Esimerkkinä Ristamäen johtaman toimituksen uutisvoitoista vuodelta 2022 käy se, että Iltalehti kertoi Suomen Nato-hakemuksen valmistelusta ja syntymisestä reaaliaikaisesti. Poliitikot pitävät Ristamäkeä reiluna ja tasapuolisena journalistina, alaiset hyvänä typpinä ja reiluna esimiehenä.


PALKINTOLAUTAKUNTA

Iina Artima-Kyrki, vastaava päätoimittaja, A-lehdet
Minna Asikainen, uutis- ja ajankohtaistoiminnan toimituspäällikkö, Yle
Tomi Einonen, palkintolautakunnan puheenjohtaja, vastaava päätoimittaja, MTV Uutiset
Saija Hakoniemi, vastaava päätoimittaja, Otavamedia
Minna Holopainen, vastaava päätoimittaja, STT (Päätoimittajien yhdistys
Perttu Kauppinen, vastaava päätoimittaja, Iltalehti (Alma Media)
Jouni Kemppainen, päätoimittaja, Maaseudun Tulevaisuus (Viestimedia)
Antti Kokkonen, vastaava päätoimittaja, Lapin Kansa (Kaleva Media)
Pekka Mervola, vastaava päätoimittaja, Keskisuomalainen
Tuomo Mörä, palkintolautakunnan sihteeri, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto
Tapio Sadeoja, päätoimittaja emeritus
Erja Yläjärvi, vastaava päätoimittaja, Hufvudstadsbladet (KSF Media)

Palkintolautakunnan jäsenet eivät osallistu oman mediansa piiristä tulleiden ehdotusten arviointiin.

Lisätiedot:

Tomi Einonen, palkintolautakunnan puheenjohtaja
010 300 300, tomi.einonen@mtv.fi