Suuri Journalistipalkinto 2017 -voittajat

Vuoden journalisti

Olli Seuri, Yle
Olli Seuri luo pohjaa päivän keskustelunaiheille radion Ykkösaamussa. Hän valmistautuu lähetyksiin huolella, hallitsee faktat ja osaa keskittyä olennaiseen suoran lähetyksen nopeasti vaihtuvissa tilanteissa. Hän on haastattelijana tiukka, mutta reilu. Hän ei päästä haastateltaviaan helpolla, mutta nämä ovat lähetyksissä aina pääroolissa. Seurista paistaa myös aito innostus ohjelmissa käsiteltäviä asioita ja kysymyksiä kohtaan.

Vuoden juttu

Jutut seksuaalisesta ahdistelusta kouluissa
Työryhmä: Minna Holopainen, Janne Huuskonen, Jecaterina Mantsinen, Tuuli Oikarinen, Olli-Pekka Paajanen, STT. Annamari Nurminen ja Esko Pihkala, Turun Sanomat
Suomen Tietotoimiston ja Turun Sanomien uutiset nostivat esiin oppilaiden seksuaalisen ahdistelun ja häirinnän suomalaisissa kouluissa. Jutut paljastivat, että helsinkiläisessä lukiossa ja turkulaisella yläasteella oli kenenkään estämättä ahdisteltu herkässä iässä olevia nuoria vuosien ajan. Tapaukset olivat erityisen havahduttavia uhrien alaikäisyyden ja opettajien valta-aseman väärinkäytön vuoksi. Jutut olivat myös esimerkkejä huolellisesta, sinnikkäästä ja rohkeasta uutistyöstä vaikealla alueella.

Vuoden journalistinen teko

Musta laatikko, Helsingin Sanomat
Työryhmä: Riikka Haikarainen, Tuomas Kaseva, Esa Lilja, Jaakko Lyytinen, Kimmo Norokorpi, Kaisa Osola, Heidi Väärämäki
Helsingin Sanomien Musta laatikko on uudenlainen konsepti, jossa journalismia tarjoillaan yleisölle teatterin lavalla. Esityksissä yhteensä 67 Helsingin Sanomien toimittajaa ja kuvaajaa on kertonut jutuistaan ja avannut journalistisen työn prosesseja. Vuonna 2017 Musta laatikko siirtyi Kansallisteatterin suurelle lavalle. Loppuunmyydyissä näytöksissä journalistit tulivat aivan uudella tavalla lähelle lukijoitaan.

Vuoden kirja

Minna Passi ja Susanna Reinboth: Keisari Aarnio
Huumepoliisi Jari Aarnion uskomaton tarina. HS-Kirjat
Tutkivien toimittajien parivaljakko avaa monimutkaista vyyhtiä. Mahdollistiko taitava manipulointi poliisin ja alamaailman yhteisten bisnesten junailun vuosikausien ajan? Luottamus poliisilaitokseen järjestelmänä ja poliiseihin yksilöinä horjuu sivu sivulta, kun lukija sukeltaa maailmaan, jonka ei haluaisi olevan totta.

Suuri Journalistipalkinto 2017 -ehdokkaat

Vuoden journalisti -ehdokkaat

Sonja Saarikoski
Vapaana toimittajana työskennellyt Sonja Saarikoski erottautui vuonna 2017 aihevalinnoillaan ja käsittelytavoillaan. Hän mm. asui viikon naisvankilassa (HS Kuukausiliite 10/2017), kirjoitti Lauttasaarta ja arkkitehtuuria käsittelevän jutun seuraamalla asuntonsa entisten omistajien vaiheita (Image 2/2018) sekä teki vuoropuheluna artikkelin yhdessä koreografi Sonya Lindforsin kanssa, jota oli aiemmin julkisesti arvostellut Helsingin Sanomissa (Suomen Kulttuurirahaston antologia). Jutuissa Saarikoski kytki omat tuntonsa laajempiin teemoihin tuoreella ja journalismin muotoja uudistavalla tavalla.

Heljä Salonen, Iltalehti
Heljä Salonen on Suomen luetuimpia terveysjournalisteja. Hän yhdistää taitavasti iltapäivälehden vetävyyden ja ihmisläheisyyden vankkaan asiantuntijatietoon. Hänen jutuissaan ei ole virheitä, huuhaata tai epämääräisiä tiedonlähteitä. Luotettavan journalismin merkitys korostuu erityisesti aikana, jolloin internetissä ja sosiaalisessa mediassa liikkuu mitä erilaisimpia käsityksiä terveydestä ja hyvinvoinnista.

Olli Seuri, Yle
Olli Seuri luo pohjaa päivän keskustelunaiheille radion Ykkösaamussa. Hän valmistautuu lähetyksiin huolella, hallitsee faktat ja osaa keskittyä olennaiseen suoran lähetyksen nopeasti vaihtuvissa tilanteissa. Hän on haastattelijana tiukka, mutta reilu. Hän ei päästä haastateltaviaan helpolla, mutta nämä ovat lähetyksissä aina pääroolissa. Seurista paistaa myös aito innostus ohjelmissa käsiteltäviä asioita ja kysymyksiä kohtaan.

Vuoden juttu -ehdokkaat

Lauri Nurmi, Lännen media
Lauri Nurmen juttu (3.6.2017) kertoi etukäteen Timo Soinin ja hänen lähipiirinsä valmistautumisesta Jussi Halla-ahon voittoon Perussuomalaisten puheenjohtajavaalissa. Jutussa ennakoitiin Perussuomalaisten kahtiajakautumista sekä sitä, ettei Kokoomus istuisi samassa hallituksessa Halla-ahon johtaman puolueen kanssa. Juttu oli klassinen skuuppi Suomen poliittisen lähihistorian dramaattisimmasta tapahtumaketjusta. Se herätti runsaasti keskustelua ja vastaväitteitä, mutta osoittautui lopulta paikkansapitäväksi.

Työryhmä: Minna Holopainen, Janne Huuskonen, Jecaterina Mantsinen, Tuuli Oikarinen, Olli-Pekka Paajanen, STT. Annamari Nurminen ja Esko Pihkala, Turun Sanomat
Jutut seksuaalisesta ahdistelusta koulussa. Suomen Tietotoimiston ja Turun Sanomien uutiset nostivat esiin oppilaiden seksuaalisen ahdistelun ja häirinnän suomalaisissa kouluissa. Jutut paljastivat, että helsinkiläisessä lukiossa ja turkulaisella yläasteella oli kenenkään estämättä ahdisteltu herkässä iässä olevia nuoria vuosien ajan. Tapaukset olivat erityisen havahduttavia uhrien alaikäisyyden ja opettajien valta-aseman väärinkäytön vuoksi. Jutut olivat myös esimerkkejä huolellisesta, sinnikkäästä ja rohkeasta uutistyöstä vaikealla alueella.

Aurora Rämö ja Elina Järvinen, Suomen Kuvalehti
Aurora Rämön ja Elina Järvisen juttu (Isäntä, SK 11/2017) pohjoiskarjalaisesta sarjahukuttajasta oli hyytävä tarina maailmasta, jollaista luulisi löytyvän vain fiktiosta. Jutussa kerrottiin maatilan isännästä, joka terrorisoi ympäristöään monin tavoin vuosien ajan. Miehen omistamissa kiinteistöissä ehti kuolla epäselvissä olosuhteissa kahdeksan ihmistä ennen kuin riittävää näyttöä miehen pysäyttämiseksi saatiin. Rämön ja Järvisen juttu oli huolella rakennettu ja eleettömyydessään vaikuttava matka suomalaisen yhteiskunnan pimeälle puolelle.

Vuoden journalistinen teko -ehdokkaat

Kaijaleena Runsten, Maaseudun Tulevaisuus. Riikka Suominen, Vihreä Lanka. Aleksi Kallioja, Harri Tuomainen, Lari Lievonen
Maaseudun Tulevaisuus ja Vihreä Lanka tekivät yhteistyössä jutut helsinkiläisen vegaanin viikonlopusta siilinjärveläisellä maitotilalla. Juttu oli esimerkki sovittelujournalismista, jossa kaksi erilaista elämäntapaa ja maailmankatsomusta pannaan vuorovaikutukseen keskenään. Juttu muistutti, että niin juttujen kohteiden, yleisöjen kuin mediankin on tärkeää astua myös omien kupliensa ulkopuolelle.

Musta laatikko, Helsingin Sanomat
Työryhmä: Riikka Haikarainen, Tuomas Kaseva, Esa Lilja, Jaakko Lyytinen, Kimmo Norokorpi, Kaisa Osola, Heidi Väärämäki
Helsingin Sanomien Musta laatikko on uudenlainen konsepti, jossa journalismia tarjoillaan yleisölle teatterin lavalla. Esityksissä yhteensä 67 Helsingin Sanomien toimittajaa ja kuvaajaa on kertonut jutuistaan ja avannut journalistisen työn prosesseja. Vuonna 2017 Musta laatikko siirtyi Kansallisteatterin suurelle lavalle. Loppuunmyydyissä näytöksissä journalistit tulivat aivan uudella tavalla lähelle lukijoitaan.

Uutissuomalainen
Matti Pietiläinen ja työryhmä: Minna Harmaala, Ari Helminen, Tarja Koljonen, Antti Launonen, Outi Laatikainen, Katri Nieminen, Iida Tiihonen ja Sari Vanninen
Yhdeksän alueellista lehteä (Aamuposti, Etelä-Suomen Sanomat, Itä-Häme, Karjalainen, Keskisuomalainen, Keski-Uusimaa, Länsi-Uusimaa, Savon Sanomat ja Uusimaa) perustivat helmikuussa 2017 yhteisen uutistoimituksen, Uutissuomalaisen. Seitsemän kirjoittavan toimittajan ja uutispäällikön toimitus on heti ensimmäisenä toimintavuotenaan noussut merkittäväksi osaksi yhteiskunnallista keskustelua. Uutissuomalainen on kokoonsa nähden tuottanut erittäin suuren määrän uutisvoittoja ja muiden lainaamia juttuja.

Vuoden kirja -ehdokkaat

Minna Passi ja Susanna Reinboth: Keisari Aarnio
Huumepoliisi Jari Aarnion uskomaton tarina. HS-Kirjat
Tutkivien toimittajien parivaljakko avaa monimutkaista vyyhtiä. Mahdollistiko taitava manipulointi poliisin ja alamaailman yhteisten bisnesten junailun vuosikausien ajan? Luottamus poliisilaitokseen järjestelmänä ja poliiseihin yksilöinä horjuu sivu sivulta, kun lukija sukeltaa maailmaan, jonka ei haluaisi olevan totta.

Joonas Pörsti: Propagandan lumo
Sata vuotta mielten hallintaa. Teos
Missä viestintä loppuu ja mistä alkaa propaganda, harkittu mielipiteenmuokkaus ja tosiasioihin vaikuttaminen? Propaganda ei ole menneen maailman ilmiö, vaan mielten hallinnan mekanismit ovat yhä tehokkaampia. Kriittisen lukutaidon merkitys korostuu näkemysten polarisoituessa ja yhteiskunnallisten jännitteiden kasvaessa.

Jenni Räinä ja Vesa Ranta: Reunalla
Tarinoita Suomen tyhjeneviltä sivukyliltä. Like
Hylätyt talot ja autiot pihat jäävät jäljelle, kun väestön keskittyminen kaupunkeihin jatkuu. Peruuttamaton muutos on tuonut syrjäkylien palveluihin lapun luukulle. Ihmisiä siellä yhä asuu, omasta halustaan tai elämänkulun sitomina. Esiin nousee kysymyksiä, miten tulevaisuudessa eletään kaukana kaikesta ja ketkä tyhjenevälle maaseudulle voivat jäädä.

PALKINTOLAUTAKUNTA
Marja Aarnipuro, päätoimittaja, Apu
Vesa-Pekka Koljonen, lehdistöneuvos, päätoimittaja emeritus
Leena Majander-Reenpää, kirja-alan asiantuntija
Tuomo Mörä, palkintolautakunnan sihteeri, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto
Reijo Ruokanen, vastaava päätoimittaja, Tekniikan Maailma
Paula Salovaara, media-alan yrittäjä ja toimittaja
Pekka Seppänen, hallituksen puheenjohtaja, Gummerus Kustannus
Riitta Pihlajamäki, päällikkö, Ajankohtaistoimitus Yle
Merja Ylä-Anttila, palkintolautakunnan puheenjohtaja, vastaava päätoimittaja, MTV Uutiset