alasivut_banneri_2017

Suuri Journalistipalkinto 2016 -voittajaehdokkaat on julkistettu. Palkinnon saajat valitaan tiistaina 14.3.2017. Suoraa lähetystä palkintojenjaosta voi seurata MTV3-kanavalla kello 20-21. Ehdokkaat esitellään MTV3:n Huomenta Suomi -ohjelmassa 27.2. alkaen.

Suuri Journalistipalkinto on jaettu Suomessa vuodesta 2001. Palkinnolla tuetaan ja edistetään hyvää journalismia ja se jaetaan neljässä palkintoluokassa, palkinnon perusteena on jokin merkittävä journalistinen teko palkinnon julkistusta edeltäneen vuoden aikana.

Suuri Journalistipalkinto 2016 -ehdokkaat perusteluineen:


Vuoden juttu

Jari Aarnio -uutisointi. Susanna Reinboth ja Minna Passi, Helsingin Sanomat
Susanna Reinboth ja Minna Passi olivat ensimmäisinä kärryillä Helsingin huumepoliisin johdon väärinkäytöksistä. He tekivät vahvan pohjatyön, jonka avulla he pystyivät osoittamaan tilanteen vakavuuden jo ennen kuin asia oli täysin viranomaisten tiedossa. Monimutkaisesta aineistosta ja kovasta painostuksesta huolimatta he ovat tehneet selkeitä, itsenäisiä ja analyyttisia juttuja koko tähänastisen Aarnio-käsittelyn ajan.

Rajua kaltoinkohtelua Kupittaalla. Rebekka Härkönen, Turun Sanomat.
Rebekka Härkösen juttukokonaisuus paljasti, kuinka potilaita oli Turun kaupungin psykiatrisilla osastoilla lääkitty tiedottomiksi, pakkoeristetty laittomasti, nöyryytetty, uhkailtu ja pahoinpidelty. Jutussa kerrottiin myös, kuinka väärinkäytökset olivat jatkuneet vielä sairaalan sisäisten selvitysten jälkeenkin, koska kaupunki ei ollut kertonut ongelmista valvontaviranmaisille. Härkösen juttu on parantanut potilasturvallisuutta koko maassa ja tehostanut valvovien viranomaisten toimintaa.

Epäily: Suomen Tukholman suurlähettiläs ahdistellut alaisia ja lähetystön vieraita. Tommi Parkkonen, Iltalehti
Tommi Parkkonen paljasti, että Suomen Tukholman lähetystössä arvostellaan suurlähettilästä alaisiin ja lähetystön vieraisiin kohdistuneesta seksuaalisesta häirinnästä. Jutun ilmestyessä ulkoministeriön sisäinen selvitys oli vasta alkamassa. Uutinen käynnisti laajan keskustelun seksuaalisesta häirinnästä ja siihen puuttumisesta työpaikoilla. Tapauksen jälkeen ulkoministeriö uudisti toimintaohjeitaan tasa-arvoisemman työilmapiirin varmistamiseksi.


Vuoden journalistinen teko:


Aleppo-viikko. Miia Honkanen, Anna Nuutinen, Tatu Onkalo ja työryhmä, Ilta-Sanomat
Ilta-Sanomat valjasti viikon ajaksi kaikki kanavansa Syyrian Aleppon pommitusten esiin nostamiseksi. Aleppo oli painetun lehden kannessa ja lööpissä joka päivä viikon ajan. Verkossa artikkeleita julkaistiin yli 50. ISTV teki viikon aikana aiheesta studiokeskusteluja, grafiikkavideoita ja uutisvideoita. Ilta-Sanomien poikkeuksellisen panostuksen seurauksena avustusjärjestöt, joiden kautta Ilta-Sanomat neuvoi antamaan apua Aleppoon, saivat kampanjaviikon aikana huomattavan kasvun lahjoituksiinsa.

Selkouutiset. Pertti Seppä ja työryhmä: Merja Windia, Pälvi Tammi, Petteri Löppönen, Monna Tervo, Jan Fredriksson, Margit Alasalmi ja Krista Taubert, Yle
Ylen selkokieliset tv-uutiset käynnistettiin nopealla aikataululla sen jälkeen, kun Suomeen alkoi tulla suuria määriä turvapaikanhakijoita vuoden 2015 loppupuolella. Selkouutisten toivottiin tukevan heidän kotoutumistaan ja kielenoppimistaan. Selkouutisilla on kuitenkin myös suuri joukko muita katselijoita. Rauhallisen rytmin ja helpon kielen takia selkouutisia katsovat mielellään myös esimerkiksi vanhukset ja ihmiset, joilla on kehitysvamma tai oppimisvaikeuksia. Suomessa arvioidaan olevan kaikkiaan noin puoli miljoonaa ihmistä, jotka tarvitsevat selkokieltä.

Kotimaan katsaus, Jani Halme
Jani Halme on julkaissut Twitter-tilillään lokakuusta lähtien Kotimaan katsaus -nimistä videosarjaa. Viestintäyhtiön luovana johtajana työskentelevä Halme lukee videoilla ääneen uutisia suomalaisista paikallislehdistä. Tätä varten hänelle tulee 163 lehteä eli lähes kaikki Suomen paikallislehdet. Hankkeen tarkoituksena on paitsi muistuttaa Suomen rikkaasta paikallislehdistöstä myös rikkoa kuplia ja vähentää vastakkainasettelua Helsingin ja maakuntien väliltä. Kotimaan katsauksia on seurannut noin 200 000 ihmistä.


Vuoden kirja 2016:


Katarina Baer: He olivat natseja, Teos
Imaiseeko ajan henki väkisin mukaansa, kun valikoidut totuudet ja rajut propagandaviestit jylläävät tarkoitushakuisesti vuosikaudet? Isovanhempien maailmankuvan ja tekojen ymmärtäminen on vaikeaa, mutta oma elämä on rakennettava menneisyyden haamuista huolimatta. Perusteellisesti tutkittu, omakohtaisesti koettu ja kipeitä kysymyksiä nostava teos.

Kalle Kniivilä: Neuvostomaan lapset - Baltian venäläiset, Into
Baltian venäläiset ovat vähemmistö, joka saa asiansa kuuluviin antoisiin haastatteluihin perustuvassa kirjassa. Arjen todellisuuteen avautuu rinnakkainen, kiintoisa näkökulma. Maailmanpolitiikka, kansalaisuus- ja kielikysymykset, ennakkoluulot ja jokapäiväinen elämä tulevat lähelle, ihmisten omaäänisten kertomusten kautta.

Kimmo Ohtonen: Karhu - voimaeläin, Docendo
Pikkupoika karkaa metsän syliin, kun pelko ja kipu väkivallan varjostamassa kodissa kasvavat sietämättömiksi. Metsä tarjoaa turvapaikan ja elämyksiä, jotka auttavat löytämään oman tien ja omat vahvuudet – myös elämänuran. Loistavasti kuvitettu, lohdullinen ja rohkaiseva kertomus kohtaamisesta karhun kanssa, josta tulee Ohtosen pelastaja.


Vuoden journalisti:


Pirjo Houni, Eeva/A-lehdet
Pirjo Houni on henkilöhaastattelijana Suomen kärkeä. Hänellä on kyky löytää mielenkiintoisia henkilöitä, joiden ajatukset tai elämänvaiheet eivät ole suurelle yleisölle ennestään tuttuja. Hänellä on silmää pienille yksityiskohdille, jotka kertovat jotain uutta ja olennaista julkisuudessa jo paljon esiintyneistä henkilöistä. Hän osaa synnyttää ilmapiiriin, jossa haastateltava kertoo avoimesti aroistakin asioista. Hänen henkilöjutuissaan haastateltava on aina pääosassa.

Tuomas Rimpiläinen, Aamulehti
Tuomas Rimpiläinen on tarkkanäköinen havainnoitsija, jonka kiihkoton mutta tinkimätön tyyli rikastaa yhteiskunnallista journalismia Suomessa. Monipuolisena toimittajana hän hallitsee niin uutisten hankinnan, yhteiskunnallisten ilmiöiden taustoituksen kuin kansainvälisten tapahtumien raportoinnin. Rimpiläinen käyttää taitavasti hyväkseen tekstin, valokuvan, grafiikan ja liikkuvan kuvan yhdistelmää kertoakseen uutisia ja sujuvasti eteneviä tarinoita.

Laura Saarikoski, Helsingin Sanomat
Laura Saarikosken jutut pitivät suomalaisia poikkeuksellisen hyvin perillä siitä, mitä Yhdysvaltain presidentinvaalitaistelussa tapahtui. Hän raportoi oivaltavasti niin asiantuntijoiden näkemyksistä kuin tavallisten amerikkalaisten tuntemuksista. Saarikoski ymmärsi jo varhain Trump-ilmiön voiman ja osasi kertoa sen taustalla olevista syistä. Yhdessä Saska Saarikosken kanssa kirjoittamassaan kirjassa hän lisäksi rakensi monipuolisen henkilökuvan liikemies Donald Trumpista, jonka vaalivoittoa monet pitivät pitkään mahdottomana ajatuksena.

Palkintolautakunta:

Marja Aarnipuro, päätoimittaja, Apu

Jouko Jokinen, vastaava päätoimittaja, Aamulehti

Vesa-Pekka Koljonen, lehdistöneuvos, päätoimittaja emeritus

Leena Majander-Reenpää, kirja-alan asiantuntija

Tuomo Mörä, palkintolautakunnan sihteeri, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto

Reijo Ruokanen, vastaava päätoimittaja, Tekniikan Maailma

Paula Salovaara, media-alan yrittäjä ja toimittaja

Pekka Seppänen, kolumnisti, journalisti, hallituksen puheenjohtaja, Gummerus Kustannus

Riitta Pihlajamäki, päällikkö, A-studio, Yle

Merja Ylä-Anttila, palkintolautakunnan puheenjohtaja, vastaava päätoimittaja, MTV Uutiset

Palkintolautakunnan jäsenet eivät osallistu oman mediansa piiristä tulleiden ehdotusten arviointiin.