Ehdokkaat 2021

Suuri Journalistipalkinto 2021 -ehdokkaat on julkistettu. Voittajat palkitaan tiistaina 3.5.2022 suorassa lähetyksessä Nelosella ja Ruudussa kello 19.

Suuri Journalistipalkinto on Suomen merkittävin journalismille vuosittain annettava tunnustus. Kilpailun tarkoituksena on tukea ja edistää hyvää journalismia sekä vahvistaa vastuullisen suomalaisen median asemaa yhteiskunnassamme.

Voiton perusteena on merkittävä journalistinen teko palkinnon julkistusta edeltäneen vuoden aikana.

Palkinto on jaettu Suomessa vuodesta 2001 lähtien. Kilpailun järjestämisestä vastaavat vuorovuosin MTV, Sanoma Media Finland ja Yleisradio. Tänä vuonna järjestämisvastuu on Sanomalla.

Suuri journalistipalkinto 2021 -ehdokkaat  

VUODEN JOURNALISTI

Tuomas Manninen, Ilta-Sanomat 

Tuomas Manninen on ehkä Suomen tunnistettavin uutistekstien kirjoittaja. Niin pientä uutista ei olekaan, ettei hänen uniikki tyylinsä paistaisi tekstistä läpi. Eivätkä hänen pikkujuttunsa oikeasti ole pieniä. Uutisvirtojen katveiden tapahtumat kasvavat hänen käsittelyssään osuviksi ja humoristisiksi tarinoiksi suomalaisesta sielunmaisemasta. Lisämaustetta juttuihin tuo laaja yleissivistys. Manninen on kuin lintuharvinaisuus, jota kannattaa tulla bongaamaan kauempaakin.  

Olli Haapakangas, Yle Radio Suomi   

Olli Haapakankaalla on täysin tunnistettava ja jäljittelemätön tapa käsitellä aiheita, joita pidetään arkipäiväisinä, mutta jotka ovat suuria ihmisten jokapäiväisessä elämässä. Kun Haapakangas tekee ohjelmia Suomen pikkupaikkakunnista, huoltoasemista tai vaikkapa hiustyyleistä, voi häntä pitää myös merkittävänä suomalaisen kulttuurihistorian tulkkina ja tallentajana. Jos kerran kuuntelee Haapakangasta, ei hänen vangitsevaan läsnäoloonsa, huumoriinsa ja tekemisen intohimoonsa voi olla kiinnittämättä huomiota.  

Paavo Teittinen, Helsingin Sanomat 

Paavo Teittinen nostaa vuodesta toiseen esiin epäkohtia, jotka muuten jäisivät virallisen Suomen katseen ulottumattomiin. Jutuista paistavat valtava työmäärä, huolellisuus ja ainutlaatuiset tiedonlähteet. Lisäksi jutut on rakennettu taitavasti ja kirjoitettu vetävästi. Vuonna 2021 Teittinen paljasti puutteita ihmiskauppaa koskevissa poliisitutkinnoissa. Jutut toivat esiin haavoittuvimpien ihmisten heikon aseman, paljastivat puutteita poliisiin omassa laillisuusvalvonnassa ja johtivat lukuisten rikostutkintojen uudelleen avaamiseen.  

VUODEN JUTTU

Marko Junkkari, Tommi Nieminen ja Sami Kero, Helsingin Sanomat: Oletko sinä Perttu Nousiainen? 

Juttukokonaisuus Nuorisosäätiön miljoonat hukanneesta Perttu Nousiaisesta kertoi yhteiskunnallisesti merkittävästä teemasta, mutta se oli samalla taitavasti rakennettu jännitystarina. Tekijät syventyivät perusteellisesti Nuorisosäätiön tapahtumiin ja jatkoivat sitten klassiselle kyttäyskeikalle sveitsiläiseen hiihtokeskukseen. Sitkeän seuraamisen jälkeen Nousiainen avautui pakomatkastaan toimittajille ja matkusti heidän mukanaan Suomeen. Lopuksi toimittajat raportoivat tuoreeltaan Nousiaisen kiinniotosta. Ansiokkaassa jutussa yhdistyivät tutkivan journalismin, reaaliaikaisen tarinankerronnan ja kuvajournalismin parhaat piirteet.  

Jarno Liski, Iltalehti: Valtiontalouden tarkastusvirastoa käsittelevä juttukokonaisuus 

Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtajan Tytti Yli-Viikarin irtisanominen eduskunnan täysistunnossa oli historiallinen päätepiste prosessille, jossa Jarno Liskillä oli aivan olennainen rooli. Kovassa uutiskilpailussa hän onnistui toistuvasti tekemään paljastuksia ja vetämään keskustelua kohti uusia kysymyksiä. Liskin jutut nostivat julkisuuteen paitsi pääjohtajan virkavirheitä, myös periaatteellisia kysymyksiä viraston roolista ja tehtävästä. Juttukokonaisuus vahvisti entisestään Liskin asemaa yhtenä Suomen keskeisimpänä tutkivana journalistina.  

Satu Kakkori ja Katri Nieminen, Keskisuomalainen: Jyväskylän vesilaitoksen myyntiin liittyvä juttukokonaisuus 

Satu Kakkorin ja Katri Niemisen jutuissa käsiteltiin monipuolisesti Jyväskylän vesilaitoksen yksityistämiseen liittyviä vaiheita ja aihe levisi myös lukuisiin muihin medioihin. Keskustelu johti lähes 90000 nimen Vesi on meidän -kansalaisaloitteeseen, jonka eduskunta hyväksyi yksimielisesti. Nyt valtioneuvostossa valmistellaan lainsäädäntöä, jolla vesihuollon yksityistäminen estetään tai sitä rajoitetaan. Jutut ovat erinomainen esimerkki siitä, kuinka paikallinen media voi nostaa yhteiskunnallisesti tärkeän aiheen valtakunnalliseen julkisuuteen ja päätöksentekoon. 

VUODEN JOURNALISTINEN TEKO  

Anne Leppäjärvi ja Reetta Nousiainen: Haaga-Helian maahanmuuttajajournalistien koulutus 

Maahanmuuttajataustaisten journalistien määrä on Suomessa melko pieni. Haaga-Helian ammattikorkeakoulun koulutusohjelma pyrkii muuttamaan tilannetta auttamalla muualta muuttaneita journalisteja tekemään työtään uudessa kotimaassaan. Samalla uudet tekijät antavat suomalaiselle journalismille uusia mahdollisuuksia laajentua aiheisiin ja näkökulmiin, jotka ovat jääneet vähälle huomiolle. Hanke tuo lisää monipuolisuutta kansainvälistyvän Suomen journalismiin.  

Johanna Vehkoo: Oikeusjuttu -kirja 

Toimittaja ja tietokirjailija Johanna Vehkoo käsitteli kirjassaan tapahtumia, jotka alkoivat hänen nimiteltyään oululaista kuntavaaliehdokasta Facebookissa mm. natsiksi ja rasistiksi. Hän eritteli vuosikausia kestänyttä oikeusprosessia, verkkovihaa ja poliittista trollausta niin oman elämänsä kuin sananvapauden näkökulmasta. Hän puolusti rohkeasti oikeutta arvostella politiikassa toimivaa ja julkisesti ihmisryhmiä halventavaa henkilöä. Kirjan julkaisemisen jälkeen korkein oikeus kumosi hovioikeuden Vehkoolle antaman tuomion ja hylkäsi kunnianloukkausta koskeneen syytteen.   

Jussi Jormanainen, Pekka Laine, Olli Laine ja J-P Pulkkinen, Yle: Politiikka-Suomi 

Ylen Suomi-sarjaa jatkanut Politiikka-Suomi oli vaikuttava voimannäyte. Kymmentä jaksoa varten haastateltiin yli sataa poliitikkoa ja asiantuntijaa. Poliitikot saivat rauhassa kertoa oman näkökulmansa käsiteltäviin asioihin, mikä loi haastatteluihin poikkeuksellisen rennon ja avoimen tunnelman. Ohjelmasarja toi tuoreella tavalla esiin politiikan tapahtumien taustoja sekä päättäjien inhimillisiä tunteita ja kipupisteitä. 

VUODEN POMO 

Laura Kolu, STT 

Laura Kolu pitää STT:n 24h-toimituksen päällikkönä eleettömän tehokkaasti huolta siitä, että kansallisen uutistoimiston uutistoiminta sujuu aina tilanteesta riippumatta vuorokauden ympäri kaikkina viikonpäivinä ja vuodenaikoina. Suoraan Kolun alaisuudessa työskentelee yli 60 eri-ikäistä journalistia erilaisissa tehtävissä. Vaikka resurssien järjestely vaatii jatkuvaa ongelmanratkaisua ja hyvää mielikuvitusta, Kolu pyrkii ottamaan kaikessa huomioon työntekijöiden jaksamisen ja kunkin henkilökohtaiset toiveet. Hän on onnistunut erinomaisesti sekä rekrytoijana, alaistensa urapolkujen rakentajana että haastavien juttuprojektien mahdollistajana.   

Timo Paunonen, Ilta-Sanomat 

Timo Paunonen on tehnyt pitkän uran eri esimiestehtävissä Ilta-Sanomissa. Hän on yli 20 viime vuoden aikana ollut mm. uutispäällikkö, toimituspäällikkö ja nyt näkökulmatoimituksen esimies.  

Paunonen on laajasti sivistynyt, henkeen ja vereen uutismies, joka on aina johtanut joukkoja edestä. Hänellä on ollut esimiestyössään valmentava ote jo paljon ennen kuin konsultit olivat koko termiä keksineetkään. Paunosella on aina aikaa kuunnella, auttaa ja opastaa. Yhtä intohimoisesti kuin hän on kehittänyt Ilta-Sanomien yhteiskunnallista journalismia, hän on halunnut kehittää ihmisiä. Hänen koulunsa läpi käyneitä journalisteja työskentelee kymmenittäin ympäri Suomen mediakenttää. Timo Paunonen väitteli tohtoriksi syksyllä 2021. Hänen väitöskirjansa käsitteli poliitikkojen ja median suhteita.  

Maria Vesterinen, Turun Sanomat 

Maria Vesterinen johtaa Turun Sanomien perinteikästä urheilutoimitusta ja yhdessä kulttuuritoimituksen päällikön kanssa lehden lukemisto-osiota, johon kuuluvat muun muassa kakkoskansi sekä teema- ja viikonloppuaineistot. Vesterinen on asiantunteva, tavoitteellinen, uudistava ja ihmisläheinen esihenkilö. Hän johtaa alaisiaan luontevalla ja kannustavalla tavalla. Hän on tuonut Turun Sanomien urheilujournalismin nykypäivän digitaaliseen maailmaan. Hän on hyvä esimerkki osastorajat ylittävästä toimivasta yhteistyöstä. Vesteriseen voivat luottaa niin toimituksen johto, alaiset kuin koko työyhteisö.