alasivut_banneri_2017

Suuri Journalistipalkinto 2023 -ehdokkaat on julkistettu. Voittajat palkitaan keskiviikkona 6.3.2024 suorassa tv-lähetyksessä Yle TV1:ssä ja Yle Areenassa kello 19.30–20.30.

Suuri Journalistipalkinto on jaettu Suomessa vuodesta 2001 lähtien. Palkinto on Suomen merkittävin journalismille vuosittain annettava tunnustus. Kilpailun tarkoituksena on tukea ja edistää hyvää journalismia sekä vahvistaa vastuullisen suomalaisen median asemaa yhteiskunnassamme. Voiton perusteena on merkittävä journalistinen teko palkinnon julkistusta edeltäneen vuoden aikana.

Palkinnot jaetaan neljässä kategoriassa: Vuoden journalisti, Vuoden juttu, Vuoden alueellinen juttu ja Vuoden uudistaja. 

Vuoden journalisti -ehdokkaat

Heikki Heiskanen, Yle

Ylen Moskovan-kirjeenvaihtaja Heikki Heiskanen työskentelee poikkeuksellisissa oloissa Putinin Venäjällä, jossa sananvapauden tila on käynyt yhä ahtaammaksi. Paikan päällä olevan toimittajan merkitys on entisestään kasvanut tilanteessa, jossa lukuisat ulkomaalaiset journalistit ovat joutuneet jättämään Venäjän. Heiskasella on mestarillinen kyky tehdä havaintoja ja kertoa niistä kiinnostavasti eri yleisöille. Heiskasella on keskeinen rooli auttaa suomalaisia ymmärtämään venäläistä keskustelua, Venäjän tapahtumia sekä Kremlin menetelmiä ja tavoitteita esimerkiksi hybridisodankäynnissä.

Arja Paananen, Ilta-Sanomat

Arja Paananen on taitava ja näkemyksellinen Venäjä-journalisti, jonka pääsyn Venäjälle Kreml eväsi loppuvuodesta 2022. Tämä ei kuitenkaan ole estänyt Paanasta jatkamasta ansiokasta raportointiaan: hän on kirjoittanut runsaasti uutisia ja teräviä kommentteja Venäjän tilanteesta ja Kremlin valtakoneiston toiminnasta. Paananen esimerkiksi selvitti, millaista propagandaa Johan Bäckman syöttää Venäjällä sekä paljasti kansanmurhaoikeudenkäynnin valmistelun Suomea vastaan Venäjän Karjalassa. Paanasen analyysit Vladimir Putinin puheista ovat erittäin luettuja ja arvostettuja.

Vesa Sirén, Helsingin Sanomat

Vesa Sirénin monipuolisuus journalistina hakee vertaistaan: hän on Suomen huippua musiikki- ja kulttuuritoimittajana mutta on profiloitunut vahvasti myös omaäänisenä ulkomaanreportterina, tutkivana journalistina ja haastattelijana. Vuonna 2023 Sirén kirjoitti ainutlaatuisia juttuja esimerkiksi Ukrainan sodan vaikutuksista ja Nigerian väestöräjähdyksestä, selvitti väärennettyjen taulujen kauppaa sekä toi haastatteluissaan esiin uusia piirteitä Mick Jaggerista, Sofi Oksasesta ja Aki Kaurismäestä. Sirénin jutuissa aihepiirit ja juttutyypit vaihtelevat, mutta laatu pysyy.

Vuoden juttu -ehdokkaat

Juttusarja matkailualan kausityöntekijöiden kohtelusta Lapissa
Niina Lavia, Lapin Kansa

Niina Lavia teki syksyn aikana sarjan tutkivia juttuja, joissa hän paljasti Lapin matkailualan kausityöntekijöiden huonon kohtelun. Käytännöissä oli viitteitä jopa ihmiskaupasta. Kausityöntekijöiden työajat ja palkkaus olivat epämääräisiä, työntekijöitä uhkailtiin oleskeluluvan tai työviisumin perumisella, työsopimukset saattoivat päättyä erikoisilla tavoilla ja työntekijöille huudettiin asiakkaiden edessä. Lavian tekemät paljastukset ovat maakuntalehdessä poikkeuksellisia, ja Lapin pääelinkeinoon puuttuminen vaati rohkeutta.

Masentava sovellus

Työryhmä: Kirsi Karppinen, Ada-Maaria Hyvärinen, Niko Salakka, Joel Kanerva ja Asmo Raimoaho, Yle

Masentava sovellus -jutussa selvitettiin, millaista sisältöä kiinalaissovellus Tiktok ja sen algoritmi tarjoavat masentuneelle ja itsensä lihavaksi tuntevalle teinille. Tekoälyn avulla luotiin Ellan hahmo, jonka tiliä käytti Tiktokin algoritmista tietoa keräävä datatieteilijä. Juttu näyttää, kuinka 13-vuotiaan ruudulle alkoi nopeasti nousta laihduttamiseen ja mielenterveysongelmiin liittyvää haitallista sisältöä. Visuaalisesti taitavasti toteutettu juttu julkaistiin verkossa ja tv-uutisissa, ja se herätti ihmisiä miettimään, millaisen otteen algoritmi voi nuorista saada.

Koulukone
Työryhmä: Hanna Terävä, Ulla Malminen, Henri Forss, Ilkka Kemppinen, Mårten Lampén, Yle

Ylen Koulukone ja siihen liittyvä uutisjuttu kertoivat konkreettisella ja koskettavalla tavalla Suomen kouluista, kuten koulujen oppilasmääristä, oppilaiden kielitaustasta, todistusten keskiarvoista sekä asuinalueiden väestöön liittyvistä tiedoista. Koulukone kertoi kouluista uusia, yllättäviä tietoja ja herätti runsaasti yhteiskunnallista keskustelua koulujen tilanteesta, eriytymisestä ja oppimistuloksista sekä uutisjournalismin merkityksestä. Kone ja siihen liittyvä juttu syntyivät moniammatillisen ryhmän työn tuloksena.

Vuoden alueellinen juttu -ehdokkaat

Useat kunnat vuotavat haavoittuvuutensa valmiussuunnitelmissaan kenelle tahansa
Joonas Immonen, Maaseudun Tulevaisuus

Joonas Immosen juttu paljasti, kuinka kunnat jakavat netissä kaikkien nähtäville arkaluonteisia tietoja varautumisestaan erilaisiin poikkeustilanteisiin. Tämä selvisi, kun Immonen kävi läpi kymmenien kuntien verkossa julkaisemia valmiussuunnitelmia. Kunnat vuotivat tietoa esimerkiksi valmiussuunnitelmista, johtopaikoista ja suojatilojen sijainneista. Artikkelin ilmestyttyä Kuntaliitto ja vastuuministeri älähtivät, ja suuri osa kunnista otti valmiussuunnitelmansa pois kaikkien nähtäviltä.

Juttu gynekologin epäasiallisesta käytöksestä Pietarsaaressa
Moa Mattfolk, Svenska Yle Österbotten

Moa Mattfolk paljasti Pietarsaaren alueella vuosikausia kestäneen gynekologin epäasiallisen käytöksen. Mattfolkin haastattelemat naiset kertoivat yhdenmukaisesti puutteellisista tutkimuksista, vääristä diagnooseista ja jopa painostuksesta aborttiin. Jutussa kerrottiin myös, kuinka alueen naiset olivat varoittaneet toisiaan menemästä kyseisen gynekologin vastaanotolle Pietarsaaressa. Mattfolkin perusteellinen ja sinnikäs työ tuotti tulosta ja sai viranomaisetkin selvittämään asiaa.

Juttu Ukrainan pakolaisten pakkosiirrosta Oulussa
Antti Pasanen ja Silja Aitoaho, Kaleva

Antti Pasasen ja Silja Aitoahon jutussa kerrottiin marraskuun lopulla, että maahanmuuttovirasto Migri oli siirtämässä noin sata Ukrainan sotaa paennutta ihmistä pois Oulun Heikinharjun vastaanottokeskuksesta Kemijärvelle ja Raaheen. Ukrainalaiset, joista osa oli asunut Oulussa jo puolitoista vuotta, saivat tiedon siirrosta alle vuorokauden varoitusajalla. Tapauksesta nousi valtakunnallinen kohu, ja paikalliset poliitikot ja sisäministeriö puuttuivat asiaan. Lopulta siirrot katsottiin epäinhimillisiksi ja ne peruttiin.

Vuoden uudistaja -ehdokkaat 

Johannes Kantelinen ja Petteri Ryynänen, MTV:n studiouudistukset ja visuaalinen ilme

MTV uudisti vuonna 2023 uutis-, ajankohtais- ja urheilutuotantojensa studiot ja visuaalisen ilmeen. Miljoonaluokan uudistus pitää sisällään kolme eri studiota: MTV Uutisten ison

tv-studion, urheilustudion ja digistudion. Uudistus nosti MTV:n visuaalisen ja sisällöllisen uutiskerronnan Euroopan huipputasolle. Uudistus on myös lisännyt kanavan uutis-, ajankohtais- ja urheilusisältöjen kulutusta. Uudistuksen ja ennen kaikkea sen visuaalisen ilmeen pääarkkitehdit ovat Johannes Kantelinen ja Petteri Ryynänen.

Mari Paalosalo-Jussinmäki, eeva.fi

Uusi digitaalinen naisten media eeva.fi on kasvanut lyhyessä ajassa arvostetuksi digimediaksi. Eeva.fi on rohkeasti naisten puolella ja nostaa esiin vaiettuja aihepiirejä kuten vihapuhetta, naisvihaa ja naisten kokemaa gynekologista kipua. A-lehtien naisten median vetäjä Mari Paalosalo-Jussinmäki uudistaa journalismin kenttää intohimolla ja ammattitaidolla. Hän ei johtajana pelkästään mahdollista vaan myös näyttää omalla toiminnallaan, miten asioita saadaan tapahtumaan.

Heikki Manninen ja Sami Rainisto, TM Tuuma

Tekniikan Maailman tekoälysovellus TM Tuuma on uudenlainen tapa hyödyntää mediasisältöjä. Toimintaperiaate on yksinkertainen: yleisö esittää TM Tuumalle kysymyksiä, joihin sovellus vastaa käyttäen lähdemateriaalinaan TM:n julkaisemaa sisältöä. TM Tuuman antaman vastauksen lopussa on linkit juttuihin, joita on käytetty vastauksen lähteinä. Vastaukset ovat luotettavia, ja kysyjä pääsee halutessaan helposti syventymään aiheeseen paremmin. Heikki Mannisen ja Sami Rainiston kehittämä TM Tuuma on päänavaus, jolla on mahdollisuus haastaa myös kansainvälisiä kilpailijoita.

PALKINTOLAUTAKUNTA

Minna Asikainen, palkintolautakunnan puheenjohtaja, uutis- ja ajankohtaistoiminnan toimituspäällikkö, Yleisradio
Iina Artima Kyrki, vastaava päätoimittaja, Ajankohtaismediat,  A-lehdet
Perttu Kauppinen, vastaava päätoimittaja, lltalehti (Alma Media)
Tomi Einonen, vastaava päätoimittaja, MTV
Saija Hakoniemi, vastaava päätoimittaja, Otavamedia
Minna Holopainen, vastaava päätoimittaja, STT
Jouni Kemppainen, päätoimittaja, Maaseudun Tulevaisuus (Viestimedia), PTY
Antti Kokkonen, vastaava päätoimittaja, Lapin Kansa (Kaleva Media)
Pekka Mervola, päätoimittaja, Keskisuomalainen
Tuomo Mörä, palkintolautakunnan sihteeri, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto
Kalle Silfverberg, vastaava päätoimittaja, Hufvudstadsbladet 
Johanna Lahti, vastaava päätoimittaja, Ilta-Sanomat (Sanoma Media Finland) 

Lisätiedot:

Minna Asikainen, palkintolautakunnan puheenjohtaja
09 14801, minna.asikainen@yle.fi